Sunnuntain kunniaksi taas hieman aikaa leffahuoneessa lasten kanssa ja aika siis Ice Age kakkososan. Ice Age jatkoi toisessa osassa hyvin pitkälti siitä mihin se ensimmäisessä osassa jäi. Omasta mielestäni toisin tässä toisessa osassa juonen osalta jäätiin hieman kevyemmälle pohjalle kuin edellisessä. Lasten mielestä tämä puolestaan oli parempi kuin ensimmäinen. Hahmot olivat aika pitkälti samoja, tosin muutama uusikin oli saatu mukaan ja tietyllä tapaa sarjaa laajennettu. No, mainitsin jo viimeksi niistä resursseista, ehkä tosiaan muutaman uuden lisääminen ei ole niin kallista, kun osa on jo edellisestä ainakin jollain tasolla valmiina.
Äänien osalta fiilis aikalailla sama kuin edellisen jälkeen, tosin nyt ehkä dynaamisuutta oli aika paljon enemmän, johtuuko sitten leffasta vai huoneesta, mutta hyvä näin. Jäävuoren halkeileminen ja jäälohkareiden putoamiset kuulostivat jopa hiljaisilla äänillä aika kivalta. Eli siis jälleen kerran, ns. luonnon omat äänet. Vastaavasti taas etukanavien äänet olivat tässäkin hyvin kohdillaan, ja Ice Age todellakin osaa leikkiä äänillä. Esimerkiksi leffan alussa yksi pyörimiskohtaus kuulosti aika siistiltä.
Ensimmäisestä osasta on siis kulunut neljä vuotta, eli nyt ollaan vuodessa 2006. Pitkä on siis vielä matka parempiin ääniin noin periaatetasolla, mutta tykkään kyllä näistä paljon jo nyt. Muutenkin sarja on hauskaa ja leppoisaa katseltavaa, joka saa kyllä aina hyvälle tuulelle. Onneksi näitä on vielä kolme jonossa odottamassa, joten lisää on tulossa.
Tänään tuli muuten tehtyä myös hyvin pieni kokeellinen mittaus. Joku netissä oli laittanut kuvan kuinka älyttömästi huone oli parantunut kun oli täyttänyt huoneen takan tyynyillä ja peitoilla. Oma kokeiluni ei sisältänyt yhtään tyynyä tai peittoa, mutta ajattelin nopeasti väsätä pienen bassoansan takan sisään. Mitään varsinaisia tuloksia en ainakaan toistaiseksi mittauksissa huomannut, mutta seuraillaan tilannetta.
Leffafriikki 