Tänään ajankuluksi siirryttiin taas lasten kanssa leffahuoneen puolelle ja aloitettiin viime syksynä Prismasta löytämäni Ice Age 1-5 boxi. Ensimmäinen leffa on vuodelta 2002, ja jep, tosiaankin yllätyin että tästä ensimmäisestä osasta on kohta jo kaksikymmentä vuotta. Aika kuluu, onneksi itse en vanhene siinä samalla. Onkohan tämä leffa nähty aikanaan, ei oikein mitään muistikuvaa ja ainakaan leffa ei herättänyt mitään muistikuvia. Toki tästä on sen verran paljon aikaa, että voihan se olla unohtunutkin, mutta toisaalta, voi olla myös aikaa ennen kuin animaatiot alkoivat kiinnostaa. Animaatioita aloin oikeastaan katsomaan vasta kun tapasimme tulevan vaimoni kanssa kaksituhattaluvun lopussa.
Leffa oli jotakin sitä mitä oletin ja mitä muistelin Ice Age leffojen olevan. En siis ole mitään muutakaan Ice Age leffaa nähnyt aikoihin. Leffassa oli selkeästi hyvä juoni, tosin juoni oli hyvin samansuuntainen kuin näissä yleensäkin on. Ensin on pahis joka uhkaa kaikkia muita, sen jälkeen hyvikset pelastaa pahiksen pulasta ja sen jälkeen kaikista tulee kavereita. Tämä leffa oli tehty aika vähillä hahmoilla, mutta toisaalta tuohon aikaan varmaankin tämäkin oli jo aikamoinen saavutus tekijöiltään. Leffan laatu oli kuitenkin hyvä ja kuvanlaatukin kesti hyvin aikaansa.
Äänet eivät olleet kovinkaan dynaamiset, mutta toisaalta tuulen ulvontaa kuului pitkin koko leffan ja ne oli kyllä toteutettu hienosti. Leffa oli DTS-materiaalia, joten pitkästä aikaa tuli käännettyä myös prosessori Neural:X:n puolelle. Viime aikoina Dolbyn materiaalissa olen pitäytynyt Dolby Surround asetuksella, hyvä tai ei, en oikein tiedä, molemmat toimii. Äänikenttä oli muutenkin leffassa varsin hyvä, eli ääni kyllä liikkui tilassa varsin kivasti, dynaamisuuttakin olisi varmasti saanut taas lisää kääntämällä subbareita hieman kovemmalle, mutta muksujen kanssa ei viitsi. Joka tapauksessa muksutkin taas tykkäsi, joten ihan suositeltava leffa yksin tai perheen kesken. Katsotaan koska ehditään seuraavaan.
Leffafriikki 