Järjettömän suurien odotusten saattelemana viime viikolla saapunut Midway UHD-versiona löysi tiensä ruudulle tänään. Odotukset leffan suhteen olivat erityisen suuret äänien puolesta, joita on keskustelupalstoilla kehuttu todella paljon. Toisaalta, elokuva on saanut myös hyvin hyvin ristiriitaisen vastaanoton, sekä äänien että muun suhteen. Omat fiilikset ovat hyvin saman suuntaiset.
Ensinnäkin elokuva kuvaus ja toteutus on todella todella heikkoa luokkaa. CGI loistaa läpi lähes jokaisesta kuvasta ja kaikki näyttelijätyö on todella huonoa. Ensimmäinen puolen tunnin ajan mietin koko ajan jaksaako tätä leffaa edes katsoa loppuun. Jokin ei tässä nyt vaan ole kohdillaan ja nautinto leffasta katoaa. Tuntuu kuin elokuva olisi tehty 1950 ja kiiltokuvina laitettu päälle kaikki tehosteet, mukaan lukien 2020 luvulle päivitetyt äänet, jotka nekin saavat jotenkin oudon sävyn tämän vuoksi.
Mitä sitten tulee niihin ääniin, niin kyllähän leffassa on äänet varsin hyvin kohdillaan, ainakin Atmos kaiuttimia käytetään enemmän kuin varmaankaan missään muussa katsomassani leffassa. Koneita lentää jatkuvasti pään yli ja pommit viuhuvat joka suuntaan. Leffan äänet ovat hyvät, mutta toisaalta alkavat hieman toistaa itseään. Varsinaisia yllätyksiä leffassa ei tule, mutta toki äänet ovat aika vakuuttavat. Oliko tämä sitten äänien puolesta kaiken sen hehkutuksen arvoisia, niin ainakin todeta, että esimerkiksi Ford v Ferrari vei kyllä selkeän voiton tästä.
Vaikka näyttelijätyö oli tässä vaatimatonta, niin pitää sen verran sanoa, että sekin parantui loppua kohden hyvinkin paljon, samoin kuin koko elokuva. Loppua kohden leffasta alkoi jopa tulla kiinnostava, ja leffan loppuun katsominen ei ollut enää lainkaan niin tuskaista kuin ensimmäinen puoli tuntia. Jos taas kerran verrataan johonkin toiseen elokuvaa, niin kuvauksen ja miltä leffa noin yleisesti näytti, Taistelulähetit vei voiton aika puhtaasti. Nostaa taas mielenkiintoa nähdä tuo leffa myös kotona. Tuleekohan tätä sitten joskus katsottua uudelleen, ehkä tulee, mutta kyllä silloin suurimpana syynä on yksinkertaisesti leffan äänet, jotka saivat jälleen kerran mietityttämään nuo sivu surroundien korkeudet. Miltäköhän tämä leffa olisi kuulostanut, jos ne olisivat olleen hieman alempana.
Leffaa on kutsuttu vuoden parhaaksi sota elokuvaksi, ehkä niin, mutta vain johtuen siitä, etten ole muita vielä nähnyt. Jos Taistelutoverit lasketaan mukaan tuohon, tämä jää tällä erää kakkoseksi. Ihan kiva katsottava, mutta minun makuuni jäi vielä paljon toivomisen varaa. Historia ja nykyisyys ei aivan (tuotannossa) kohdannut, mutta toisaalta, tositapahtumiin perustuvia historia juttuja oli taas kiva oppia lisää. Katsokaa jos kiinnostaa, ei tämä nyt mikään aivan pakkonähdä leffa kuitenkaan ole, ainakaan ilman kunnon Atmos-teatteria.
Leffafriikki 