Aina välillä elokuva tulee valittua pitkälti päivän fiiliksen ja tunnelman mukaan. Selaisin eilen illalla paljon erilaisia leffoja Netflixistä ja sain jopa useampia leffoja tallennettua odottavien listalle. Siitä huolimatta yksi leffa nousi selvästi muiden yläpuolelle, ja syynä tuohon oli lähes täydellisesti tunnelmaan sopiva musiikki trailerissa. Ilta, äänet maltillisella tasolla, ja sellainen fiilis, että kaipaisi taas vaihteeksi jotain rauhallisempaa. All the Bright Places vastasi täydellisesti tähän haasteeseen.
Ei haitannut yhtään, että leffan äänet olivat Atmos, mutta toki tiesin jo valmiiksi, että tässä leffassa niistä ei hirveästi ollut hyötyä. Tästäkin huolimatta leffan äänet olivat täysi kymppi, tai pitäisikö ehkä sanoa enemmänkin leffan musiikki. Leffan musiikki sopi aivan täydellisesti jokaiseen kohtaan elokuvaa, loi huoneeseen juuri tarkalleen sellaisen tunnelman jota olin toivonut ja jota traileri lupaili, leffasta vaan oli yksinkertaisesti helppo nauttia. Atmos varmasti omalta osaltaan auttoi tilannetta paljon, mutta kyllä oma leffahuone ja kunnon äänentoistolaitteet vaan tekevät ihmeitä, ei tämä leffa todellakaan olisi ollut tällainen nautinto olohuoneen televisiosta.
Leffa osoittautui muutenkin erittäin hyväksi. Leffa juoni oli monilta osin aika synkkä, mutta toisaalta todella voimaannuttava ja iloinen. Leffan juonessa oli todellakin jotain, ja se sai itsekin todella paljon ajattelemaan. Leffan todellinen tarina, tai ehkäpä enemmänkin opetus avautui täysin vasta leffan lopussa, mutta miten paljon yhdestä pienestä kivestä voi olla tarinan kannalta voimaa. Paikat, tilat, tunteet ja ihmiset, kaiken surun ja haasteiden keskellä niin pienet asiat voivat tuoda lohtua ja auttaa jaksamaan eteenpäin. Miten arvokkaita voi olla ihmiset, jotka kaiken tuskan keskellä jaksavat nostaa kerta toisensa jälkeen ylös ja auttaa uskomaan, että elämällä on vielä tarkoitus.
Mitä enemmän tätä elokuvaa miettii, sen paremmaksi se koko ajan muuttuu. Mietin eilen onko tästä leffasta jopa top-listoille, musiikin osalta varmasti kyllä, mutta oliko leffa muuten niin hyvä. Nyt kun on yön nukkunut ja leffan sisältö avautuu koko ajan paremmin ja paremmin niin huomaa, että kyseessä todellakin oli loistava leffa ihan kokonaisuudessaankin. Musiikilla on uskomaton voima leffassa, ja se varmasti saa leffan tuntumaan paremmalta yleisestikin, mutta kyllähän tämän leffan tarinakin on sen verran hyvä, että sitä kannattaa suositella muillekin. Erittäin hyvänmielen elokuva todella vaikeista teemoista kuten sairauksista, kuolemasta, ystävyydestä ja kiusaamisesta. Herättää paljon ajatuksia, katsokaa itse niin ymmärrätte!
Leffafriikki 