Tästä leffasta nyt varmaan pitäisi kirjoittaa taas jotain ylistävää, mutta kuin ei vaan millään pysty. Pahoittelut jo etukäteen kaikille, jotka odottavat tästä kirjoituksesta jotain hyvää. Ei voi mitään, mutta ei vaan uponnut minuun, suorastaan kovin huono leffa minun makuuni näin sunnuntai-iltana. Mistähän sitä aloittaisi.
No, jos aloitetaan Adam Sandlerista. Erittäin halpa kopio Al Pacinosta, monellakin tapaa. Miehen koko habitus tässä elokuvassa muistutti enemmän Pacinoa kuin Sandleria, mutta valitettavasti muuten Pascinon tasolle mies ei sitten päässytkään. Adam Sandler on minulle koomikko, ja sellaisena pysyy. Naama vaan ei osu näin vakavaan rooliin, ja uskon, että tämä leffa olisi voinut olla hyvinkin erilainen, jos päähenkilönä olisi ollut joku muu. Ei välttämättä edes siis Pacino, vaan tässä olisi hyvin voinut olla joku tuntemattomampikin nimi, ei näin tunnettu naama. En myöskään tykännyt elokuvan jatkuvasta huutamisesta, vaikkakaan se ei ehkä niinkään ollut Sandlerin omaa syytä, vaan kirjoitetun roolin. Enkä väitä lainkaan, että näin ei olisi pitänyt olla, voin enemmän kuin hyvin kuvitella elokuvan tapahtumien tapahtuneen elävässä elämässä tasan tarkkaan juuri näin, mistä ikinä leffa sitten onkaan innostuksensa saanut.
Näyttelijöissä olisi muutenkin ollut toivomisen varaa. Näin koripalloihmisenä Kevin Garnet oli mielenkiintoista nähdä valkokankaalla, parasta tosin se, että mies näytteli omaa itseään. Itselleni Garnettia olisi ollut aika vaikea kuvitella elokuvaan muuten, mutta tässä roolissa mies toki oli todella hyvä, ja rooli muutenkin hyvin sidottuna elokuvan juoneen, ei vain rooli, jolla nimi saadaan julisteeseen. Myös Julia Fox vakuutti omassa roolissaan. No, sainpahan tähänkin kirjoitukseen edes jotain positiivista.
Seuraavaksi onkin sitten hyvä jatkaa pettymyksillä. Netflix, miksi teet tämän minulle?? Jälleen kerran Netflixin Atmos-raita aivan täyttä kuraa. Alkaa oikeasti jo suututtamaan. En tiedä onko laitteissani jotain vikaa, mutta Itunesin Atmos leffat toimii täysin moitteitta, samoin Netflixin kaikki muut elokuvat. Atmos leffat kuitenkin järjestään tuhoavat koko katselunautinnon heittelemällä etuosaston ääniä ympäri huonetta, lähinnä Atmos-kaiuttimiin. Todella raivostuttavaa ja tuhoaa koko nautinnon leffasta. Muutenkin leffan äänissä ei ollut mitään positiivista mainittavaa, äänet suorastaan surkeat, ainakin siltä ne minun huoneessani tänään kuulostivat.
Kuvanlaadusta taitaa olla turha mainita, sekin jälleen ”perinteistä” Netflixin lumisadetta. Leffa oli Dolby vision, joten jonkinlaista laatua olisi tältä elokuvalta odottanut. Leffan tai Netflixin ongelma, mutta hyvää kuvanlaatua tästä leffasta ei tänään saanut. Mielenkiintoista mistä tämä voi johtua, kaistan leveys kuitenkaan ei pitäisi olla syynä, sen verran hyvin kaikki toimii Itunes kanssa. Mietin itseasiassa jopa sitä, että testaisin Netflixiä seuraavaksi Panasonicin kautta, voisikohan sitä kautta saada irti jotain parempaa.
Kaiken kaikkiaan leffa siis oli tänään iso pettymys, kyllähän tämä leffa silti varmasti kannattaa tsekata, uskon, että monelle leffafanille tämä kyllä uppoaa.
Leffafriikki 