No eipä sitten jaksanut sen kauempaa toista osaa odotella, eli kun ei muutakaan tekemistä ollut niin Patriot Games pyörimään. Leffan ilmestymisvuosi ei ole kuin pari vuotta edellisen jälkeen, joten aika pitkällä mennessä vieläkin ollaan. Paljon mielenkiintoisia nimiä vilkkuu elokuvassa, Harrison Fordin vetäessä tällä kertaa pääroolia. Mikähän tähän vaihtoon on ollut syynä, yleensä ihan näin nopeasti päähenkilöt eivät kai vaihdu.
Harrison Ford on erittäin hyvä näyttelijä, mutta minun kirjoissa ei silti liikuta ihan Sean Conneryn ja Anthony Hopkinsin sarjassa. Monta hyvää elokuvaa, mutta olen myös nähnyt monta ei niin vakuuttavaa roolia. Tässäkin herra toki hoitaa roolinsa kunnialla, mutta ei minua olisi haitannut Alec Baldwininkaan jatko. Harrison Fordin lisäksi elokuvassa nähdään mm. nuori Samuel L. Jackson, joka hoitaakin roolinsa todella mallikkaasti. Muista nimistä mm. Sean Beania on nähty monissa isoissa elokuvissa myös myöhemmin, tästä esimerkkinä muun muassa rooli James Bondissa vuonna 1995 (GoldenEye).
Elokuva juonellisesti oli aika perinteinen ja köyhä verrattuna ensimmäiseen, mutta siitä huolimatta tykkäsin kyllä leffasta. En ollut tätä mielestäni ennen edes nähnyt, eli sikäli kyllä varsin positiivinen kokemus. Äänet olivat edelleen vuosikymmenelle erittäin loistavat, ja etenkin kaikissa myrsky ja ukkonen kohdissa huone rokkasi todella hienosti. Ehkä juuri nämä myrsky ja ukkonen kohdat ovat niitä, jossa olen Arcamin ja Surrround kaiuttimien päivityksen jälkeen suurimmat erot huomannut.
Kolme osaa jäljellä tätä sarjaa, ja jotenkin niin erilaisia nämä kaksi ensimmäistä ovat olleet, että seuraavankin voi katsoa hyvinkin nopeasti perään. Hyvää viihdettähän nämä kaksi ensimmäistä ovat olleet, joten miksi ei seuraavakin.
Leffafriikki 