Jotain elokuvia vaan voi katsella vaikka kuinka monta kertaa niihin kyllästymättä. Mission Impossible Fallout on yksi niistä. En tiedä kuinka monta kertaa tämä on jo tullut nähtyä, enkä edes väitä, että tämä olisi mikään erityinen suosikki-elokuvani, mutta tykkään leffasta paljon, juoni on riittävän hyvä ja ennen kaikkea leffassa ei mikään ärsytä. Sillä päästään jo aika pitkälle.
No, turha sitä on kiistää, iso tekijä leffassa on myös loistavat äänet. Tänään leffa läpi ensimmäistä kertaa Arcamin kanssa, en tarkasti muista miltä se Denonin kanssa kuulosti, mutta ainakin Arcamin kanssa kaikki toimi tänään loistavasti. Leffan Atmosraita on todella mallikasta tavaraa, ääni liikkuu kaiuttimista toisiin jatkuvasti ja selkeästi. Äänet todellakin seuraavat huoneessa ruudun tapahtumia, tästä immersive audiossa on todellakin kysymys.
Yksi ehdottomia suosikkikohtiani elokuvassa oli lopun helikopteritakaa-ajo, jossa äänet pääsevät todellakin oikeuksiinsa. Äänet ovat todella todella tarkat, helikopterin menoa voisi katsella vaikka silmät kiinni ja aina tietää mitä ruudussa tapahtuu. Upea kokemus. Oman lisänsä tähän kohtaukseen tuo mielenkiintoinen lisä elokuvassa, jossa seilataan kahden kuvasuhteen välillä. Etenkin juuri näissä helikopterikohdissa koko kuvaruutu täyttyy kuvasta ja taas vastaavasti maan pinnalla palataan normaali kokoon (mustat raidat). Sinällään tehokas tehoste, mutta toisaalta miksi sitten koko leffa ei voisi olla 18:9 tai ehkä siis paremminkin voisi jo puhua IMAX ruudusta? Jos tuota nimittäin ei tiedä, niin sitä ei välttämättä kaikki edes huomaa, itsekään en aikanani asiaan kiinnittänyt huomiota ensi kertaa leffaa kotona katsoessani.
Näyttelijäkaartina jatkaa jota kuinkin sama porukka ja hyvä niin. Näyttelijät sopivat rooleihinsa loistavasti ja toki ovat niihin vuosien saatossa jo kasvaneetkin. Saa tosin nähdä mitä seuraavassa osassa sitten tapahtuu Alec Baldwinin näyttelemälle Alan Hunleylle. Solomon Lane on joka tapauksessa edelleen elossa, joten jotakin hänen ympärillään varmasti tapahtuu myös jatkossa. Ai niin, ja Tom Cruise ei ole vieläkään vanhentunut päivääkään.
Tänään jouduin huoneessa myös hieman remonttihommiin kun huomasin huoneen ulkopuolelta, että jostain syystä kolmen vuoden jälkeen yksi ikkunoista oli alkanut hikoilemaan ja tuottanut jo hieman hometta ikkunan viereen. Tästä ei voi olla kauaa aikaa, sillä olen tilannetta jatkuvasti varmuuden vuoksi seurannut. Tämä siis johtuu siitä, että kaksi huoneen ikkunaa on laitettu umpeen. Luulen, että syy tähän ongelmaan oli rikkoutunut bambuverho joka ikkunoissa on ollut. Toisesta ikkunasta tuo oli valahtanut osittain alas, ja uskon tuon estäneen ilman kierron. Nyt se on joka tapauksessa korjattu, ja seinä on taas ummessa. Jäädään seurailemaan tilannetta.
Tähän on hyvä päättää vuosi 2019 ja jatkoa seuraa ensi vuonna. Blogi lähestyy maagista 200 päivityksen rajapyykkiä, katsotaan mikä elokuva tuohon maagiseen päivitykseen sitten sattuu. Paljon mielenkiintoisia leffoja on joka tapauksessa hyllyssä odottamassa, ja lisää toki tulee kaiken aikaa. Blogin seuraajamäärä on myös tasaisessa kasvussa ja teitä on siellä jo aika paljon. Kukaan ei toki estä tiedon levittämistä myös muille harrastajille, etenkin uskon, että monelle aloittelijalle tästä blogista voisi olla todella paljon iloa. Nyt kuitenkin kaikille erittäin hyvää Uutta Vuotta 2020. Blogi hiljenee, mutta vain ensi vuosikymmenelle asti.
Leffafriikki 