Kerroin aikaisemmin, että ostin elokuvan the Quake ja aloitin elokuvan katsomisen, kunnes hetken katsottuani lopetin elokuvan katsomisen. Totesin tuolloin, että elokuvan niin sanottu ensimmäinen osa The Wave pitää nähdä ennen tämän jatko-osan katsomista. Tänään avatessani Netflixin tämä elokuva pomppasi yllättäen eteeni ja kauaa ei tarvinnut miettiä mitä tänään katsotaan.
Ei kuitenkaan tarvinnut kauaakaan elokuvaa katsoa kun jo totesin itselleni, että ”ai se olikin tämä leffa”. Eli olenhan minä tämän elokuvan nähnyt ennenkin (vuoden 2015 elokuva), mutta en vaan muistanut koko leffaa tai sitä, että olisin sen nähnyt. Sikäli hieman outoa, että elokuvan alettua muistin kaikki elokuvan tapahtumat aika selkeästi.
Elokuva oli hyvä. Mietin hetken leffan alettua jopa sen stoppaamista ja siirtymistä suoraan The Quake leffaan, mutta totesin, että tämä itseasiassa on aika hyvä leffa, joten miksei muistin virkistämiseksi sitä katsoisi uudestaankin. Kannatti! Tykkäsin elokuvasta paljon ja elokuvan näyttelijät olivat varsin hyviä, vaikka kyseessä kyseessä ei ollutkaan jenkkielokuva. Monissa eurooppalaisissa elokuvissa on hyvin ärsyttäviä tai jopa huonoja näyttelijöitä, mutta ei tässä. Elokuvan juoni muutenkin oli hyvä, ja tykkäsin elokuva viittauksista todellisiin tapahtumiin historiassa ja tulevaisuudessa.
Luonnon kanssa on aika turhaa taistella, ja tämänkin elokuva antaa mittasuhteita siihen mitä luonnolla on tarjota. Siinä vaiheessa kun maanjäristys tai maanvyöry alkaa, ei kannata enää pyristellä vaan juosta karkuun henkensä edestä. On hienoa, että luontoa voidaan nykyään edes hieman ennakoida ja vaikka tässäkin tapauksessa ihmiset kylässä saivat aikaa vain kymmenen minuuttia, tuo kymmenen minuuttia kaikessa karuudessaan säästi kuitenkin monen ihmisen hengen. On silti aika lohdutonta ajatella kuinka moni ihminen vuosittain kuolee erilaisissa luonnon katastrofeissa. Usein sitä miettii, että miksi ihmiset haluavat elää tuossa jatkuvassa pelossa, mutta ihmiselle usein hetkellinen nautinto (maisemat, merenranta, jne) on isompi asia kuin eläminen turvassa sisämaassa, sitä paitsi ”kyllähän se vuori siinä pysyy seuraavatkin tuhat vuotta”.
Sen verran loppuun vielä elokuvan äänistä, että olin positiivisesti enemmän kuin yllättynyt. Leffa oli vain 5.1, mutta tällä kertaa Neural:X teki aivan mahtavaa työtä. Elokuvan äänet tuntuivat kuin hyvältä Atmokselta, ja ennen kaikkea takakanavien käyttö oli todella upeaa. Neural:X todellakin laajensi äänikentän kolmiulotteiseksi ja elokuvassa oli paljon loistavia kohtauksia äänellisesti. Elokuva muutenkin oli visuaalisesti näyttävä ja muutamat maisemakuvat olivat todella sykähdyttäviä puhumattakaan järkyttävän aallon hyökkäyksestä. Nyt olen valmis maanjäristykseen, throw it at me The Quake!
Leffafriikki 