Pitkästä aikaa taas Fast & Furious parissa ja vuorossa jo kolmas osa, Tokyo Drift. Tämä osa on ehkä ensimmäinen, jonka nuoruudestani oikeasti muistan. Se, että koska ja missä olen leffan ensimmäisen kerran nähnyt ei ole mitään muistikuvaa, mutta lopun kilpa-ajo vuoristossa oli hyvin vielä muistissa.
Kirjoittelin jo aikaisemmin Fast and Furiousin yhteydessä, että näitä aikaisempia jaksoja on mielenkiintoista nähdä kun tietää mihin saaga uusimmassa versiossa on päättynyt. Se mikä tosin tässä osassa yllätti paljon, oli se, että poliisit eivät tässä osassa olleet mukana oikeastaan lainkaan. Ekoissa osissa virkavallan rooli oli aika merkittävä, samoin tietysti uusimmissa. Jotenkin siis outoa, että tässä osassa näin ei ollut. Jäi siis tässä vaiheessa hieman irrallinen fiilis tästä osasta saagaa.
Tässäkin osassa on mainittava, että äänet ja kuva ovat vanhoja, äänet levylläkin vain 5.1 ja kuva hyvää HD tasoa, etenkin valoisissa otoissa. Leffaa aloittaessani käytin Auro 3D formaattia äänien skaalauksessa, mutta petyin hieman aktiivisten kaiuttimien määrään. Päätin siis koittaa myös Neural:X formaattia, jolla sainkin enemmän kaiuttimia mukaan. Muutenkin Neural:X kuulosti ainakin tässä kohtaa paremmalta vaihtoehdolta, joten sillä mentiin.
Leffa oli taattua Fast and Furious laatua ja todella hauskaa katsottavaa. Ei ihan mielestäni vedä vertoja uusimmille, mutta kuten sanoin, tästä jäi hieman irrallinen fiilis muutenkin. Äänet olivat ok ja parantuivat huimasti loppua kohden, edelleen kuitenkin ollaan kaukana siitä tykityksestä mitä uusimmat leffat tarjoavat. Jossain vaiheessa sitten taas kohti seuraavaa.
Leffafriikki 