Pitihän sitä sitten hiljaisen aamun kunniaksi testata mikä se ero tavallisten 5.1 äänien ja Dolby Atmoksen välillä sitten oikeasti on. Ja pakko sanoa, ero on valtava. Nyt Dolby Atmos äänet saivat Terminaattorinkin kuulostamaan siltä, miltä hyvä leffateatteri kuulostaa. Yksi iso asia mikä äänissä on, on se, että ne todellakin saavat elokuvaan mukaan. En uskonut, että jaksaisin saman elokuvan katsoa muutaman tunnin välillä uudelleen, mutta vaikka muutaman kerran yritin ottaa kännykkää käteen, tipahti se aina välittömästi kädestä, sillä äänet oli vaan pakko kuulla ja nähdä. Se missä Atmos erityisesti kuuluu, on bassojen syvyys ja tarkkuus. Ainoa asia mitä eilisestä leffateatterista jäin kaipaamaan kun katselin Terminaattoria eilen kotona, oli nyt läsnä. Toki Atmos kaiuttimet tuovat elokuvaan myös oman ison lisänsä, mutta tässä elokuvassa ne eivät olleet pääosassa. Vaikkakin muutamia hyviä kohtauksia olikin, kuten bussissa.
Sinällään itse elokuva ei tuonut mitään uutta. Huono se ei missään tapauksessa ollut, muuten en olisi toista kaksi tuntista jaksanut siihen käyttää. Toisaalta, elokuvan juoni oli edelleen hieman pinnallinen ja sellaisena se edelleen pysyi. Leffan lopussa päätin vielä tehdä pienen katselmuksen muualla talossa, ja kuunnella hieman miltä huone olos päin kuulostaa kun äänet ovat kovalla. Toki huoneesta äänet kuuluvat ulos paljon (huonetta ei ole varsinaisesti äänieristetty), mutta väittäisin, että äänet eivät häiritse enää niin paljon kun basson ovat kalibroitu oikein. Sellainen järjetön ”boom” puuttuu ja basson kuulostavat puhtaammilta. Äänet myös kuuluvat ulos, mutta en usko niiden naapuriin asti kuuluvan, eli kaikki hyvin. Tämä katselukerta sai taas laitteet kuulostamaan niin hyviltä, että mitään välitöntä päivitystarvetta ei taas tarvitse tällä erää haaveilla.
Leffafriikki 