Action-puutos ja jatkuu ja siihen hoitona Unlocked vuodelta 2017. En yleensä tykkää katsoa leffoja uudestaan vaan etsiä aina uutta nähtävää. Niin tänäänkin, mutta valitettavasti ei onnistunut. Etsin leffoja Netflixin jenkkikaupasta, ja näin oletusarvo oli, että en ole tätä elokuvaa ennen nähnyt. Ensimmäinen ajatus elokuvasta oli ”kappas, Michael Douglas, eipä ole paljon näkynyt. En tiedä montako leffaa herra on viime vuosina tehnyt, mutta itse en ole törmännyt. Sinällään miehestä ei mitään pahaa sanottavaa, mutta tässä elokuvassa tylsistyin aavistuksen hänen rooliinsa, ja tämä aivan puhtaasti johtuen siitä, että olin elokuvan nähnyt ennenkin. Tässä jälleen syy siihen miksi en tykkää leffoja katsoa uudelleen. Koko elokuvasti meni hieman maku, koska tiesin koko ajan mitä tulee tapahtumaan, ja hyvä juonihan oli koko tämän elokuvan parasta antia. Ei tämä nyt sinällään aivan hukkaan mennyt, että jaksoin elokuvan kuitenkin katsoa loppuun, eikä jälkikäteen edes harmittanut. Noomi Rapacen rooli oli edelleen niin loistava, että sitä voisi katsoa enemmänkin. Vakuuttavaa näyttelemistä ilman mitään ylimääräistä.
Odotus kuitenkin jatkuu, eli Klipscheistä ei ole mitään muuta kuulunut kuin että ovat matkalla. Tänään tosin tuli hieman uusiakin ajatuksia, ja lähdin tutkiskelemaan bassoansoja ja niistä kertovia videoita. Huomenna olisi tarkoitus väsätä muutama bassoanasa lisää (yksi tupla löytyy jo), katsotaan sen jälkeen miten huoneen akustiikka niihin reagoin. Heti kun Klipsch saapuu, testaillaan taas kunnolla ja viritellään huone ”lopulliseen” kuntoon. Can’t wait!
Leffafriikki 