Netflix on ollut käytössä ja jonkin aikaa, muutama hyvä sarja on tullut katsottua, mutta lähinnä vain Ipadillä. Nyt kuitenkin loppui kärsivällisyys, ja todella paljon hehkutettu Chernobyl oli vaan pakko vihdoin katsoa. Avasin HBO Nordicin kuukauden kokeilu, kahdesta syystä, Chernobyl oli nähtävä ja toisaalta edelleen etsin lähdettä, josta oikeasti löytyisi uusia elokuvia. Kokeilin muutaman päivän Amazon Prime, turhaan. Kaikki elokuvat mitä löysin, olivat vanhoja. En halua maksaa mistään palvelusta, jossa näen vain vuosia vanhoja elokuvia, joten peruutin. Nyt vuorossa HBO Nordic, ensi vaikutelma samoin iso pettymys, mutta annetaan sille nyt vielä hetki aikaa. HBO-Nordicin mahdollisuudet tosin kokivat jo heti tänään ison kolauksen, sillä löysin keinon, jolla päästä käsiksi Netflixin USA materiaaleihin. Tuli siis hankittua ExpressVPN tunnukset 15 kuukaudeksi 12 kuukauden hinnalla. Katsotaan mitä Netflixillä on nyt annettavaa, ainakin elokuvien määrän pitäisi kasvaa noin 60%.
Takaisin Chernobyliin. Onkohan maailmassa ketään, joka ei ole kuullut Chernobylistä? Tuskin montaa… Toisaalta, niitä jotka tietävät nimen, mutta eivät tunne tarinaa löytyy varmasti monta. Käsi ylös, kuuluin heihin. On vaikea lähteä katsomaan sarjaa tai elokuvaa, joka on saanut niin paljon kehuja etukäteen. Muokkaako se minun mielipidettäni jo etukäteen? Halusin katsoa sarjan, koska sitä oli kehuttu niin paljon, mutta jälleen kerran halusin myös sivistää itseäni. Huomasin uppoutuvani sarjaan todella syvälle, tunsin, että haluan tietää tästä aiheesta kaiken, en tiennyt mitään. Jopa kännykän hälyttäessä joudun stoppaamaan katselun, jotta mitääön yksityskohtaa ei menisi ohi. Halusin todella tietää mitä on tapahtunut, ja tähän sarja antoi loistavan oppitunnin. Sarjan katsottuani tiedän mitä Chernobyl oikeasti tarkoittaa ja mitä kaikkea tuo valtava katastrofi pitää oikeasti sisällään. Sarja oli muutenkin kaiken ylistyksen arvoinen, todella hyvin tehty ja tappavan koukuttava. Kahdelle päivälle maltoin katselun venyttää, mutta jos en olisi katselua aloittanut illalla myöhään, olisin varmasti ahminut kaikki viisi jaksoa putkeen.
Päällimmäisenä Chernobylistä jäi paljon kysymyksiä. Onko tälläinen onnettomuus vielä nykypäivänä mahdollista? Mitä tarvitaan tälläisen onnettumuuden aikaansaamiseksi, ja nimenomaan, aikaansaamiseksi. Kuinka monta henkilöä tarvitaan ydinonnettomuuden aiheuttamiseen, onko mahdollista, että valvontahuoneessa yksi väärä ihminen voisi aiheuttaa näin järkyttävää tuhoa maailmalle? Onko ydinvoima siis oikeasti turvallista. Elokuva myös kuvasi hienosti onnettumuuden perimmäisiä syitä, ei operaattoreiden vastuuta, vaan sitä, miten Neuvostoliiton aikana pelko ohjasi yhteiskuntaa. Mutta mitä on muuttunut? Onko nykyinen Venäjä paikka, jossa yksi hallitsee ja kaikki erimieltä olevat hiljennetään, vain onko Venäjä jo muuttunut noista ajoista? Jos siis kyse oli Neuvostoliiton vallan ja hallinnan seurauksista, niin mitä voi nyky yhteiskunnassa tapahtua jos sama tilanne on edelleen pinnan alla elossa. Paljon kysymyksiä, toivottavasti vastauksia ei tarvitse minun elinaikanani kohdata.
Viikonlopulle hieman lisä urakkaa tuli myös tuolien muodossa. Löysin vihdoin uusiin tuoleihin oikeat kankaat ja ne piti viikonlopun kunniaksi laittaa paikalleen. Nyt siis uudet tuolit ovat vihdoin valmiit. Täytyy todeta, että moottorisänkyjen muuttaminen moottoroiduiksi tuoleiksi oli lopulta loistava idea. Tuolesta tuli todella mukavat istua, eikä ulkonäössäkään ole valittamista. Lisäksi sain vihdoin leffatuoleihin jälleen mukitelineet, jotka tuovat arjen luksusta leffahuoneeseen, etenkin upeiden ledien muodossa.
Leffafriikki 