Samalla kun huone on ollut rempassa ei luonnollisesti ole tullut myöskään leffoja syötettyä kovalevylle tänä aikana, joten tämäkin leffa tuli sitten pyöräytettyä ihan fyysisen levyn kautta, ja koska tämä siis oli hankittuna jenkeistä, silloin kun WOWHD vielä Suomeen toimitti, niin tällä kertaa mentiin sitten ilman tekstejä. WOWHD:sta tähän väliin sen verran, että he siis lopettivat toimittamisen suureen osaan tai itse asiassa kai koko Eurooppaan johtuen jostain tulli epäselvyyksistä. Harmi, nimittäin itsekin tuolta tullut tilattua tosi paljon kaikkea mielenkiintoista ennen kuin ne ovat Suomeen muuten tulleet, tai ylipäätään leffoja joita Suomesta ei ole saanut. Eli jälleen yksi paikka vähemmän mistä leffoja tilata edullisesti. Itsehän tuolta siis tilasin ainoastaan alennuksessa olleita levyjä, ja kun toimitukset olivat vielä ilmaisia, niin tuo oli todella hyvä paikka tilailla leffoja. Tämän leffan tilasin sieltä siis jo kauan aikaa sitten, ja leffa kiinnosti sen verran paljon, että piti tämä mennä jo leffassakin katsomaan, mutta valitettavasti kun olin katsonut leffan alkamisajan väärin, päädyin sitten katsomaan jotain muuta ja tämä jäi.

Chris Hemsworth on näytttelijä, josta olen aina pitänyt ja niin tälläkin kertaa, herra tekee oikeen hyvän roolin. Halle Berry toimii yleensä myös aina hyvin, mihin tahansa leffaan hän sitten lähteekään. Ihan hirveästi en ole Berryä viime aikoina leffoissa nähnyt mikä näkyy tässäkin hyvin, eli kasvot eivät niin sanotusti ole kuluneet, vaan näyttelijä pääsee tässäkin loistamaan ”omassa” roolissaan. Mark Ruffalo on myös tässä leffassa erittäin hyvä, vaikka ei muuten ehkä ihan niitä omia suosikkeja koskaan ollutkaan. Monica Barbaro tässä kuitenkin mielestäni vetää parhaimman roolin, vaikka nyt ei sinällään itse leffan kannalta kovin merkittävä olekaan. Joka tapauksessa leffa toimii todella hyvin, pientä epäselvyyttä varmasti juoneen tuo tekstityksen puute, etenkin Nick Nolten jokainen puhe jää todella hämärän peittoon, mutta suhteellisen helppoa tätä muuten oli kuulla ja kuunnella. Juoni on haastava ajoittain seurata muutenkin, mutta sehän tästä juuri tekee hyvän leffan, että leffassa todellakin on juoni ja se pitää hyvin otteessaan. Asioita, jotka eivät tämän päivän leffoissa enää ole millään tapaa itsestään selviä.

Sitten päästäänkin siihen tärkeimpään, eli joko uutta huonetta päästiin toden teolla testamaan, ja vastaus on vaalean vihreä. Leffassa on 9.1.6 äänet ja esimerkiksi paljon hyvin pannauksia ja äänet on aseteltu tilaan hineosti. Ei mikään effekti rikas leffa ylipäätään, mutta toisaalta erittäin hyvin toteutettu. Objekteja liikkuu leffassa jatkuvasti ja nyt nämä muutokset todellakin pääsivät jo loistamaan. En tiedä kummalla on suuurempi vaikutus uusilla kaiuttimilla vai Trinnovin uudella päätteellä, mutta joka tapauksessa huone on pohjakohinaltaan vieläkin paljon hiljaisempi kuin lähes äänetön huone aikaisemmin, joka tarkoittaa että kaiuttimista kuuluu todella paljon ihan hiljaisia pieniä yksityiskohtia, ja äänikuva on todellakin tarkka yksityiskohtineen. Leffassa on myös yksi todellinen highlight kohta, joka alleviivasi täydellisesti kaiken sen työn mitä koko kesä on tehty. Yhdessä kohtauksessa helikopteri pyörii ympyrää katossa, ja nyt se ääni ihan oikeasti pyörii katossa ympyrää ympäri kaiutin kaarta. Tuo kohta sai suupielet todella leveään hymyyn, tästä tässä todellakin on kysymys, NYT se katto vihdoin kuulostaa siltä kuin pitääkin ja vihdoin ymmärrän oikeasti mitä kaikki tarkoittavat sillä, että katossakin olevat kaiuttimet pitää olla oikein suunnatut. Myös huoneen avaruus tuo ääneen juuri sitä mitä halusin, tyttäreni on moneen kertaan huoneeseen tullessaan tullessaan todennut, että se tuntuu niin paljon isommalta, ja siltä se tosiaan näyttää ja tuntuu. Lisäksi huone ei näytäyhtään niin tunkkaiselta kuin aikaisemmin, jopa pienetkin värit akustiikkapaneleissa antavat huoneelle todella paljon uutta ulottuvuutta. Loistavia päivityksiä siis edelleen!

Siitähän alkaa jo olla aika paljon aikaa kun tänne blogin puolelle viimeksi kirjoitellut, mutta koska sitä kuitenkin itseään edelleen blogistiksi kutsuu, niin pitäähän sitä tännekin välillä kirjoitella. Tai no rehellisyyden nimissä, eihän tämä blogi missään vaiheessa ole kuollut, vaan syykin hiljaiseloon on hyvin yksinkertainen. Tämän blogin idea on alusta lähtien ollut, että kirjoitan kun katson leffan, ja nyt vaan yksikertaisesti ole pystynyt kotona leffaa katsomaan, eikä vastaavasti ole leffaankaan kerennyt, tai löytänyt riittävän mielenkiintoista katsottavaa. Blogistihan ei ole missään tapauksessa lopettanut, vaan päin vastoin, Youtuben puolella materiaalia on kuvattu sitäkin enemmän. Nyt kuitenkin remontti on valmis ja ensimmäiseksi elokuvaksi valikoitui, tai paremminkin piti ottaa heti uusin Avatar, ihan vaan jo sen vuoksi, että kyseessä on arviointikappale, joka on remontin vuoksi jäänyt hyllyyn odottamaan huoneen valmistumista. Eikä nyt kai muutenkaan tässä pitäisi olla hassumpi avaus uudelle huoneelle, kuvan pitäisi olla yhtä juhlaa ja äänien mainiot, mutta mitenkäs sitten todellisuus.

Avatar on mielenkiintoinen leffa, joka varmasti monella tapaa muistuttaa Marvelin tarinaa omassa katselukuplassani. Eipä ole Avatarit olleet koskaan omia suosikkejani, enkä muuten tiedä koska olen edes sen ensimmäisen nähnyt, en ainakaan silloin kuin se tuli. Leffa oli massiivinen menestys James Cameronin Titanic ajassa, mutta sen jälkeen meni todella pitkään ennen kuin seuraava versio saapui. Siinä versiossa on ennen kaikkea kaksi asiaa todella pielessä. Ensinnäkin se on jälleen jatko-osa vanhasta leffasta, joka olisi hyvin voinut jättää kokonaan tekemättä, ja toisekseen, se on aivan liian pitkä. Samat sanat muuten pätevät hyvin tähän uusimpaankin, joka on ehkä vielä enemmän vain kopio siitä edellisestä, eikä nyt vaan valitettavasti tuo oikein mitään uutta. Ympäristö on edelleen sama, ja jotenkin tätä katsoessa ei vaan tule tunnetta että tämä tästä etenee yhtään eteenpäin. Joo, onhan tämä varmasti tavallaan näyttävä, mutta riittääkö se, mielestäni ei. Kuvanlaatu ja kuva itsessään on ihan kivaa katseltavaa, mutta olisiko tämä sitten kuitenkin ollut vieläkin parempi 3D:nä? No sellainenkin versio hyllystä löytyy, mutta miten ihmeessä kukaan jaksaa katsoa tätä uudelleen, ihan vaan se sairaan pituuden vuoksi? Muistelin muuten juuri, että sitä toista osaa olin katsomassa Imaxissa ja lähdin sieltäkin ajoissa pois kuin ei vaan enää jaksanut. Saas nähdä tuleeko tuohon tartuttua, varmaan ainakin täytyy tsekata miltä se näyttää.

Sitten siihen asiaan, mitä varmaan jokainen tässä kuitenkin eniten miettii, että kannattiko remontti? Sen voin aivan varmuudella sanoa, että kyllä kannatti, mutta toiko tämä leffa sitten sen rempan parhaita puolia vielä esiin niin empä usko. En mä tiedä onko Avatarit lopulta koskaan olleet ääniltään niitä demo leffoja, mutta tämä ei nyt valitettavasti ainakaan sitä ole, jota en toisaalta oikein edes ymmärrä. Joo ihan kivat äänet, mutta muutama asia jää todella harmittamaan. Ensinnäkin kyseessä todella staattinen miksaus, joka ei kyllä valitettavasti atmoksen parhaita puoli tuo mitenkään esiin. Lisäksi tämä taitaa siis olla vain 7.1.4 miksaus, joka tarkoittaa omalla laitteistolla ja kalibroinnilla tällä hetkellä sitä, että vain kaksi atmoskaiutinta on edes käytössä. Joo, vaatisi toisen presetin, jolla nämä Disneyn leffa saisi edes siihen 7.1.4 muotoon, mutta miksi minun pitäisi nähdä vaivaa siihen, jos Disney ei näe vaivaa tehdä tästä kuluttajille kunnon 9.1.6 raitaa. Tämä nyt siis tarkoitti käytännössä sitä, että uusien kaiutinratkaisujen hyötyjä ei päästy vielä valitettavasti lainkaan testaamaan. Äänet olivat katossa muutenkin hyvin ambient tyylisiä, ei juurikaan mitään ihmeellistä, jos ei muutamaa sadekohtaa oteta huomioon. Bassoa oli muutamassa kohtaa, mutta eipä sekään vielä ollut ihan sitä mitä ehkä tuleman pitää myöhemmin. Ei nyt kuitenkaan siis oikein vielä vakuuttanut. Voisiko tämä siis olla viimeinen Avatar vai vieläkö tuottavaa lehmää lypsetään lisää..

Huone siis on nyt valmis, ja aika upeahan siitä sitten lopulta tulikin. Uutta on paljon, uusi verho, uuden akustiikat seinillä, uusi uljas 32″ subbari, uudet kaiuttimet katossa ja koko katto uusitttu, samoin hieman maalattu sieltä täältä ja takaosakin uuden subbarin myötä meni uusiksi. On uutta jääkaappia ja kirsikkana komean kakun päällä uusin Trinnov Amplitude 16 päätevahvistin. Projekti taisi yhteensä kestää kolmisen kuukautta ja aikamoinen muodonmuutos siinä ajassa taas saatiin ja nyt voidaan huonetta hyvällä syyllä kutsua jo neljänneksi versioksi. Ihan kaikkea ei jaksa nyt tänne avata, sillä kaikki löytyy nyt hyvin dokumentoituna Youtubesta, josta voi niitä käydä ajan kanssa ihmettelemässä. Muutokset on nyt kuitenkin joksikin aikaa tehty, näillä mennään ja nautitaan taas hetken aikaa. Tännekin sitten alkaa pikku hiljaa enemmän materiaalia tulemaan kun leffoja ehtii taas katsomaan, ja onhan tässä tulossa Hifi-Messuja ynnä muutakin. Joka tapauksessa homma jatkuu ja katsomattomia leffoja on hyllyyn kertynyt vaikka kuinka paljon odottamaan.