The Amazing Spiderman 2

Nyt alkaa taas korvat olla aika lailla täynnä meteliä ja aika siirtää katseet hetkeksi johonkin muualle. Katselin The Amazing Spiderman 2 leffan UHD-levyltä ja kyllä oli taas mahtava äänet leffassa. Ei tämäkään ihan Venomin tasolle pääse, joka tällä hetkellä tuntuu olevan ja pysyvän referenssi levynä, mutta paljon erittäin hyviä Atmos kohtia yleisen mekkalan lisäksi. Sen verran kuitenkin tullut viime aikoina katsottua nimenomaan leffoja äänien vuoksi, että tässä leffassa alkoi jo hieman kunto loppua. Joudun jättämään yli kaksi tuntia kestävän elokuvan kesken ja jatkamaan siitä viimeisen puoli tuntia aamulla. Ei sikäli, että elokuva olisi nyt varsinaisesti ollut huono, mutta hieman liian yksitoikkoinen pelkkien äänien paukutteluun.

Spidermanit on hyviä ja kuten kerroin uusimman leffateatterissa katsotun leffan jälkeen niin olen näistä alkanut myös enemmän pitämään. Nyt ehkä sain vastauksia myös tuohon, eli yhtenä syynä varmasti se, että leffat ovat parantuneet. Harvinaista sinänsä, sillä yleensä näissä jatko-osissa ei ole niin hyvin onnistuttu. Oleellinen asia varmaankin on huumorilla, mutta toisaalta tykkään myös Tom Hollandista Peter Parkerina enemmän kuin Andrew Garfieldistä. Onhan sitä toki viidessä vuodessa monta muutakin asiaa muuttunut, ja jos esimerkiksi miettii muita uusimpia hittielokuvia, niin kyllähän tämänkin elokuvan ääniraidasta olisi voinut nykypäivänä saa hieman vielä enemmän irti.

Leffa oli joka tapauksessa ihan asiallinen, mutta seuraavaksi vaaditaan jotain hieman syvällisempää ja rauhallisempaa, saapa nähdä mitä se on. Joka tapauksessa en ole pitkään aikaan edes avannut Netflixiä johtuen siitä että aika on kulunut fyysisten levyjen ja HBO-Nordicin kanssa. Nyt kuitenkin HBO kokeilu loppui eilen ja Game of Thrones on kolme kautta katsottu loppuun, joten aika palata arkeen. Game of Thronesta ei mitään uutta sanottavaa, saa nähdä milloin saaga minun osaltani jatkuu vai jatkuuko.

Mainokset

Terminaattori + Dolby Atmos

Pitihän sitä sitten hiljaisen aamun kunniaksi testata mikä se ero tavallisten 5.1 äänien ja Dolby Atmoksen välillä sitten oikeasti on. Ja pakko sanoa, ero on valtava. Nyt Dolby Atmos äänet saivat Terminaattorinkin kuulostamaan siltä, miltä hyvä leffateatteri kuulostaa. Yksi iso asia mikä äänissä on, on se, että ne todellakin saavat elokuvaan mukaan. En uskonut, että jaksaisin saman elokuvan katsoa muutaman tunnin välillä uudelleen, mutta vaikka muutaman kerran yritin ottaa kännykkää käteen, tipahti se aina välittömästi kädestä, sillä äänet oli vaan pakko kuulla ja nähdä. Se missä Atmos erityisesti kuuluu, on bassojen syvyys ja tarkkuus. Ainoa asia mitä eilisestä leffateatterista jäin kaipaamaan kun katselin Terminaattoria eilen kotona, oli nyt läsnä. Toki Atmos kaiuttimet tuovat elokuvaan myös oman ison lisänsä, mutta tässä elokuvassa ne eivät olleet pääosassa. Vaikkakin muutamia hyviä kohtauksia olikin, kuten bussissa.

Sinällään itse elokuva ei tuonut mitään uutta. Huono se ei missään tapauksessa ollut, muuten en olisi toista kaksi tuntista jaksanut siihen käyttää. Toisaalta, elokuvan juoni oli edelleen hieman pinnallinen ja sellaisena se edelleen pysyi. Leffan lopussa päätin vielä tehdä pienen katselmuksen muualla talossa, ja kuunnella hieman miltä huone olos päin kuulostaa kun äänet ovat kovalla. Toki huoneesta äänet kuuluvat ulos paljon (huonetta ei ole varsinaisesti äänieristetty), mutta väittäisin, että äänet eivät häiritse enää niin paljon kun basson ovat kalibroitu oikein. Sellainen järjetön ”boom” puuttuu ja basson kuulostavat puhtaammilta. Äänet myös kuuluvat ulos, mutta en usko niiden naapuriin asti kuuluvan, eli kaikki hyvin. Tämä katselukerta sai taas laitteet kuulostamaan niin hyviltä, että mitään välitöntä päivitystarvetta ei taas tarvitse tällä erää haaveilla.

Terminaattori

No eihän sitä sitten kotiin tultuaan malttanut jättää mahdollisuutta vertailla ääniä omaan teatteriin ja heti kotiin tultua Terminaattori UHD hyllystä ja pyörimään. Tällä kertaa tuli sitten mokattua huolella, tai voisiko tätä kutsua mielumminkin oppimiskokemukseksi. No niin tai näin, hieman paha mieli tästä jäi. Otin elokuvan kuoresta ja vielä varmistin tarkkaan että otin oikean levyn, eli UHD ja Dolby Atmos. Laitoin elokuvan pyörimään ja elokuva sitten todellakin lähti vauhdilla liikkeelle. Heti alkuun mahtavia effektejä ja tyydyin nauttimaan äänestä, joka ei juurikaan jäänyt iltapäivän elokuvateatteri kokemuksesta. Aavistuksen kuitenkin aistin löysyyttä bassossa, mutta niinhän se on ennenkin ollut, elokuvan laatu vaikuttaa paljon. Joka tapauksessa hyvältä se kuulosti.

Elokuvan kesto oli noin kaksi tuntia ja tykkäsin kyllä, vaikka osittain taas tuntui elokuvan juoni vähän harhailevan. Useat kohtaukset olivat näyttäviä ja kuulostivat hyvältä, mutta jotain tästä nyt puuttuu. Vasta aivan elokuvan lopussa vihdoin tajusin kääntää katseeni vahvistimeen, ja suureksi pettymyksekseni totesin, että olin katsonut koko elokuvan 5.1 surround äänillä skaalattuna Neural:X muotoon. No sisällään pakko todeta, että kivaltahan sekin kuulosti, Neural:X todellakin on hyvä.

Lähdin kuitenkin selvittämään, että missä ihmeessä on vika, miksi Atmos äänet eivät toimi. Hetki siinä meni, käynnistin vahvistimen uudelleen, käynnistin soittimen uudelleen, mutta ei. Lopulta käynnistin elokuvan uudelleen ja mietin, että voisiko aloitusvalikon ”suomi”valinta vaikuttaa asiaan. Levythän siis ovat Saksasta ostettuja. Ja näin, juuri kun olin kovin innoissani, että osassa näistä leffoista tosiaan on ollut suomi tekstitykset, niin Atmoshan sitten taas ei niissä toimikaan. Surullista, mutta totta. No pakkohan sitä oli vielä katsoa elokuvan alku Atmos äänillä uudellen ja huh, aivan jäätävä ero äänen laadussa. Ja nyt leffahuone todellakin kuulosti paremmalta kuin leffateatterissa päivällä. Isossa teatterissa ääni jotenkin jää kauas (joka toisaalta tuo erottelevaisuutta lisää), mutta omassa huoneessa on niin paljon paremmin läsnä elokuvassa. Ajattelin, että huomenna pitää sama leffa katsoa Atmos äänillä uudelleen, jotain mitä en todellakaan ole ikinä ennen edes harkinnut tehdä. Saa nähdä toteutuuko.

Fast & Furious – Hobbs and Shaw

Tänään sitten pitkän odotuksen jälkeen löysin aikaa vierailla vertaamassa IMAX-teatteria ISENSE saliin. Tennispalatsissa on tullut ISENSESSÄ käytyä muutaman kerran, mutta tällä kertaa halusin käydä testaamassa lähes kolme kertaa pienempää Ison Omenan vastaavaa. Niin kuin kirjoitin jo edellisen IMAX vierailun jälkeen, muistini ei pettänyt, ISENSE on mielestäni parempi sali kuin IMAX. Valitettavasti edelleen se kaikista vakuuttavin osa ISENSE kokemusta on Dolby Atmos demo ennen elokuvan alkua Mutta se kuulostaa silti joka kerta aivan yhtä mahtavalta. Näitä Dolby Atmos demoja voisi kuunnella vaikka koko päivän putkeen, etenkin näitä lasi versioita, jotain muuten en ole mistään löytänyt kotona testattavaksi. Youtubesta kyllä löytyy videoita, mutta Youtube ei tarjoa missään materiaalissa Dolby Atmos raitaa.

Yksi hyvä puoli elokuvissa käynnissä nykyään on, se hillitsee suuresti tarvetta kaiken maailman hankinnoille kotiin. Kyllä, tälläkin kertaa olisin istunut mielummin omassa huoneessani, vaikka kokemuksessa sinällään ei mitään vikaa ollutkaan. Elokuva oli hyvä, yleisestikin olen tykännyt jokaisesta Fast & Furious leffasta. Taitaa muuten olla niin, että edellisen (tai sitä edellisen) taisin olla katsomassa IMAX salissa New Yorkissa. Toisaalta välillä joutuu miettimään, että montako näitä vielä pystyy tulemaan. Hobbsin ja Shawn suunsoitto jatkuu koko elokuvan ajan, mutta jostain syystä se ei kuitenkaan liiaksi haittaa, enemmänkin ehkä naurattaa. Äänet on hyvät ja actionia riittää. Toisaalta tässäkin elokuvassa mietin välillä, että eikö Atmos mahdollisuuksia olisi voinut käyttää hieman enemmän hyväksi? Muistan esim. Skycraper elokuvasta nuo upeat turbiini-kohtaukset, tässäkin vastaavia olisi ollut mahdollista korostaa monessa kohdassa. Välillä jo alkaa tuntumaan että hävittäjät ja helikopterit on kuin kauhuleffojen vakio kohtaukset lisättyinä uusilla ”helikoptereilla” eli troneilla. Itse toivoisin enemmän juuri esim. Venomin kaltaisia syviä miesääniä. Se mikä tänään hieman hämmästytti oli se, että Finkinon teatteri lauantai-iltapäivänä oli lähes tyhjä, vaikka uusi (olettaisin hittielokuva) oli vasta eilen tullut ensi-iltaan. Outoa.

Joka tapauksessa jatkossa valintani on ISENSE over IMAX. Toisaalta hieman haikeana kävelin tänään Genelec Loungen ohi, sillä todella pitkään mietin kumpaan menen. Olen todella tykästynyt Genelecin äänimaailmaan, mutta kokonaista elokuvaa en niillä ole vielä koskaan päässyt nauttimaan. Seuraava leffateatterikokemus toivottavasti onkin sitten Genelec lounge.

Predator

Viikon .99 leffana Itunesista iloinen yllätys, 4k ja Dolby Atmos elokuva Predator. Avaruusolioista on tullut jo trendi leffahuoneessani, eikä vähiten upeiden äänien vuoksi, mutta muutenkin olen tykännyt näistä elokuvista ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Vaatimustaso on noussut todella korkealle, etenkin loistavan Venomin jälkeen. Predator oli hyvä, ja siinäkin oli muutamia loistavia Atmos-hetkiä. Aivan Venomin tasolle leffa ei kuitenkaan päässyt. En pysty tarkalleen sanomaan miten HDR vaikuttaa kuvan laatuun projektorissa, mutta yleisesti ottaen tummempien kohtien pitäisi olla tummempia, jolloin kirkkaista kohdista kuten pimeässä hohtavasta takasta pitäisi tulla kirkkaampia. Tässä elokuvassa nuo effektit tulivat esiin enemmän kuin hyvin. Elokuvan yleisilme oli todella tumma, eli lähes koko elokuvan tapahtumat tapahtuivat ulkotiloissa yöllä. Sitten kun siihen lisättiin hieman kirkkaita välähdyksiä, välillä silmät saivat kyytiä jopa ärsytykseen saakka. Tiedä sitten olivatko silmät jo valmiiksi yliväsyneet, mutta muutama kirkas välähdys muuten todella tummassa elokuvassa todellakin ottivat silmiin.

Se missä tämä elokuva loisti oli huumori. Tavallaan vakavamielisessä elokuvassa huumorilla oli iso rooli ja se mielestäni onnistui hyvin. Roolihahmot olivat hyviä ja näyttelytyö niiden takana hienoa. Asia joka välillä hieman häiritsi oli se, ettei koko aikaa oikein tiennyt kuka on kenenkin puolella. Välillä tuntui, että jokainen vain haluaa tappaa jokaisen liikkuvan asian, oli se sitten omalla tai vastustajan puolella. Jacob Tremblay Rory McKennan roolissa autistisena lapsena oli loistava. Erityislasten erityisten taitojen esille nostaminen oli hienoa, ja osoittaa hyvin sitä, että vaikka meillä olisi ”puutteita” siinä miten yhteiskunta meidän olettaa näyttävän, toimivan tai olevan, niin jokaisessa meissä on paljon hyvää ja positiivista. Jokaisen parhaat puolet pitää vaan saada käyttöön. Hyvä elokuva.

The Great Hack

Dokumentti, draama, tositarina ja Atmos. Voiko näillä olla mitään yhteistä? Katsoin tänään elokuvan The Great Hack. Elokuva, tai paremminkin dokumentti kertoo tarinan maailmaa kuohuttaneen Cambridge Analytica skandaalin takaa. Jälleen kerran voin tyytyväisenä todeta sivistäneeni itseäni maailman menosta. Asian pinnalta tuttu, mutta koko asia taustalla mennyt täysin ohi.

Upea kuva rakkaasta toisesta kotikaupungistani

Elokuva on todella koskettava, enkä nyt tarkoita koskettava niin kuin perinteisessä mielessä vaan enemmänkin pisti todella ajattelemaan mitä kaikkea maailmassa tapahtuu meidän kaikkien normaalien ihmisten tietämättä. Kuinka paljon meidän sosiaaliseen mediaan ja ylipäätään verkkoon jakamaamme tietoon liittyy riskejä ja uhkia. Olen itsekin ollut aina hyvin sinisilmäinen, tosin monessa asiassa myös hyvin varovainen. Sanotaan, että yritän ymmärtää riskit asioiden takana ja käyttäytyä sen mukaan. En kuitenkaan anna myöskään riskien ja uhkien vallata koko elämääni, se ei ole tämän elämän tarkoitus. On kuitenkin järkyttäävää miettiä, miten paljon tälläinen vaikuttaa nykymaailman tapahtumiin. Onko Trumpilla oikeasti niin paljon kannatusta kuin väitetään? Jos ei, niin kuka sen vallan kuvitelman on hänelle rakentanut? Kuka siitä hyötyy? Kuka hyötyy Brexitistä ja kuka siitä kärsii? Ketkä Briteissä oikeasti äänesti Brexitin puolesta, vai äänestikö?

Kiehtovan tosin tästä aiheesta tekee se, että kyseessähän on vaan yksi uusi vallankäyttömuoto. Koko maailmahan perustuu vallankäyttöön ja siihen jokainen syvällä sisimmässään pyrkii. Toiset kotona, toiset koulussa ja jotkut politiikassa. Jos mietitään politiikan päätöksiä, kuinka paljon niistä on tehty oman vallan tavoittelumielessä? Onko se oikein?

Maailma on vaarallinen paikka ja päivä päivältä muuttuu yhä vaarallisemmaksi. Uusia uhkia nousee jatkuvasti, toisaalta hyvä, että näitä asioita vielä paljastetaan ja niihin koitetaan puuttua. Sananvapaus ja lehdistön työ on kultaakin arvokkaampaa, mutta toisaalta, lehdistö myös leikkaa tällä hetkellä omaa oksaansa hyvinkin vauhdilla. Klikkiotsikot ja suoranaiset valheet vievät laatujournalismilta pohjaa ja estävät todellisen journalismin hyödyt, kuten tässäkin tapauksessa nostettiin hienosti esiin. Elokuva oli kokonaisuudessaan hyvin tehty ja erittäin mielenkiintoinen, tosin jossain välissä myös hyvin unettava. Dolby Atmos äänet oli tuotu elokuvaan hienona lisänä animaatioiden korostajaksi, hieno idea ja mahdollisuuksien hienoa käyttämistä hyväksi. Paljon jäi ajatuksia, kannattaa katsoa!

Good People

Iltapäivän leffaksi valikoitui Good People Netflixistä. Ei ehkä niin yllättävä lähtökohta elokuvalle, mutta erittäin mielenkiintoinen kylläkin. Pariskunnalla on alakerran asunto vuokralla ja siellä kuolee rikollinen, joka jättää taakseen huomattavan summan rahaa. Pariskunnan painiessa rahahuolissa, houkutus pitää löytämänsä rahat itsellään kasvaa. Kiva idea sinällään, mutta mitä jos rahojen perään lähteekin kaupungin kovin rikollinen. Hyvä leffa joka toi paikoitelleen mieleen vanhan yksinkotona-leffat. Tehdään pieniä ansoja ja karistetaan kannoilta kaikki asemiehet. Juuri niin kuin suosikki lainini leffasta, ”guns are for pussies”! Elokuva oli kohtuullisen lyhyt mutta täynnä toimintaa. Lyhyys oli ylipäätään tärkein valintakriteeri tämän päivän elokuvaan, sillä aikaa oli käytössä vain alle kaksi tuntia. Ei muuten ollut helppoa löytää hyvää elokuvaa puoleentoista tuntiin.

Kaiken kaikkiaan hyvä leffa, tykkäsin. Juoni oli hyvä ja leffa hyvin toteutettu. Jännitystä riitti alusta loppuun asti ja herätti paljon mielenkiintoisia ajatuksia asetelmasta tavallinen kansalainen vs ammattirikollinen. Mitä tavallisella ihmisellä oikeasti on tehtävissä, jos joutuu merkittävän rikollisjärjestön jahtaamaksi, samalla kun osa poliiseistakin on korruptuneita. Keneen luottaa, ketää uskoa. Tämä aihe sinällään ei tietyissä maissa taida olla kovinkaan harvinaista, mutta voisiko se tapahtua Suomessa? Korruptoituneista poliiseista ainakin on hyvinkin esimerkkejä aivan lähihistoriasta. Siitäkin huolimatta oma luottamus Suomalaisiin poliiseihin on edelleen korkealla, ja toivottavasti siellä myös pysyy!

Venom

Eilinen elokuva jätti paljon hampaankoloon, joten olihan sitä korkattava toinen elokuva rivistä nopeasti. Venom, suuren suuri mysteeri. Kotelo on upea, mutta ei sano sanaakaan elokuvasta. Eipä ollut entuudestaan muutenkaan tuttu, joten ei muuta kuin tutustumaan. Onkohan uusi Panasonic oikein asetettu ja onko kaikki nyt varmasti kohdillaan, NO TODELLAKIN ON!! Venom, aivan huikea reference elokuva Dolby Atmoksen maailmaan. Äänet olivat aivan mahtavat, basso ulottui todella alas ja Atmos kanavia käytettiin jatkuvasti ja loistavasti. Tässä elokuvassa todellakin tunsi olevansa läsnä, ja siitähän tässä koko Atmos jutussa on kyse.

Yleisestiottaen minulle elokuvissa vaikuttavinta on keskikanavasta tuleva hyvin matalalle ulottuva puhe, esim. Clint Eastwood on tästä hyvä esimerkki, toki on monia muitakin. Yleensä koko järjestelmän laatua on helppo mitata näiden äänien kautta, ainakin minulle. Nautin aina, jos keskikanavasta (subbarin avulla toki) ammutaan erittäin syvää ja matalaa miehen ääntä. Mutta, mutta mutta. Venomin kuiskaukset ja puhe oli jotain aivan muuta!! Aivan käsittämättömän upeat äänet ja joille Atmos todellakin teki kunniaan. Tai toisinpäin, Venomin (örkin) puhe todellakin toi Atmoksen syvimmän olemuksen esiin. Näitä kohtauksia oli jatkuvasti pitkin elokuvaa, ja nauroin lähes jokaisessa kohdassa ääneen. Todella todella upeaa äänimaailma tässä elokuvassa, ja jep, laitteet todellakin toimii.

Elokuvasta voi muuten sanoa, että hyvä leffa. Nämä örkki ja fantasiaelokuvat eivät koskaan ole olleet minun suurin juttu, mutta tälläisiä äänimaailmoja ei vaan saa juristi-draamasta. Tästä elokuvasti kuitenkin tykkäsin, örkkejä tai ei. Elokuvan juoni oli sujuva ja koin että elokuva oli muutakin kuin ainoastaan äänet ja kuva. Joka tapauksessa ostamani paketin arvo senkun kasvaa, jos elokuvien laatu on tätä luokkaa myös muissa. Seuraavaan.

Black Panther

Näin sitä saatiin uusi UHD-soitin kotiin, samoin kuin mukana tulleet 16 UHD Blue-Ray levyä. HDMI piuhat kiinni ja menoksi… No hieman ongelmia alkuun. Eli oletin siis että kahdesta HDMI portista voi toisesta tuoda vahvistimelle kuvan ja toisesta äänen. Tämä ilmeisesti ei kuitenkaan onnistu, vaan kaksi HDMI porttia on vain sitä varten, että kuvan saa televisioon suoraan ilman vahvistimen kautta kierrättämistä. Tiesin myös että elokuva Black Panther on varmasti Dolby Atmos elokuva, mutta vahvistin väittää jotain muuta. Jossain siis edelleen vikaa. Laitoin lopulta kuvan ja videon yhdellä johdolla vahvistimeen ja sen jälkeen kaikki alkoi toimimaan.

Kuvanlaatu on hyvä ja pätkimätön. Soitin tuntuu muutenkin toimivan moitteettomasti ja näyttää kuin uudelta (ostin siis käytetyn). Soitin on todella hyvän näköinen ja helppo käyttöinen. Netin asettaminen onnistui helposti, samoin ohjelmiston päivitys. Ylipäätään se, että jossain laitteessa on mahdollisuus päivitykseen ja valmistaja oikeasti jakaa päivityksiä on loistava asia. Saa aikaan tietynlaisen turvallisuuden tunteen siitä, että jos joku ei toimi, siihen on mahdollista saada apua.

Näistä mukana tulleista 16 elokuvasta piti kuitenkin valita joku, onneksi suurin osa näistä elokuvista on minulla näkemättä, joten turhaan niitä en hankkinut. Ensimmäiseksi valinnaksi tuli Black Panther, jolta odotin paljon. Elokuva oli kuitenkin aika pettymys. Juoni, joo oli juoni, mutta ei mitään maata mullistavaa. Hyvin perinteinen mielestäni. Se mikä kuitenkin oli järkyttävä pettymys, oli ääni. Luulin saavana uudella soittimella ja Atmoksella elämyksen joka tuntuu. Välillä kuitenkin jouduin jopa miettimään, että onko kaikki nyt varmasti kunnossa, sillä äänet tuntuivat todella vaisuilta, etenkin alapään osalta. Loppua kohden tilanne aavistuksen parani, mutta tyhjän fiiliksen tämä elokuva jätti.

Asuntomessut Kouvolassa

Tällä viikolla tuli taas pitkästä aikaa vierailtua asuntomessuilla, tällä kertaa siis Kouvolassa, tarkemmin ottaen Korialla. Asuntomessuilla on tullut vierailtua aina silloin tällöin, ja aina tullut ihmeteltyä samaa asiaa. Onko tosiaan niin, että iso skriinit, kotiteatterihuoneet tai vaikka ihan vaan olohuone hyvällä äänijärjestelmällä on niin pienen ihmisryhmän kupla, että sitä ei juurikaan asuntomessuilla näe. Näillä messuilla näin tasan yhden huoneen, jossa oli edes skriini ja videotykki. Tämäkin huone toteutettu lähiprojektorilla ja kohtuullisen pienellä (mutta laadukkaalla skriinillä), vähän niin kuin anteeksi pyydellen. Eikö esim asuntomessut voisi olla hyvä paikka jollekin alan liikkeelle mainostaa ja tuoda esiin sitä, että ihan tavalliseenkin kotiin voi rakentaa oman elokuvateatterin, näyttävästi tai piiloon?

En nyt varsinaisesti tuollaista olettanut messuilta löytäväni, mutta pieni pettymys se tälläkin kertaa silti oli. Jotenkin olisin kuvitellut, että nykyään tarjonta olisi laajentunut jo asuntomessuillekin asti, mutta ei ollut. Toisaalta, onko sitten kyseessä se, että omistajat tekevät tuollaiset hankinnat vasta jälkikäteen vai eivätkö he halua näyttää niitä kaikille. Messuilla muutenkin tarjonta tänä vuonna oli mielestäni poikkeuksellisen monipuolista, eli tavallisia omakotitaloja oli alueella kohtuullisen vähän. Oli senioriasuntolaa, rivitaloa ja pientaloja. Näihin luonnollisesti leffahuone ei sovellu kovinkaan hyvin, mutta miksi esim. yhdessäkään 300-400 neliön talossa ei voisi leffahuonetta olla, kyllähän arjen luksusta tarjoillaan joka talossa esim. ulkoporeammeen muodossa. Etenkin juuri ulkoporeammeiden ja robottiruohonleikkureiden myyjät ovat löytäneet tiensä näille messuille jo kauan sitten. Mitenkä siis olisi, olisiko jo ensin vuonna Tuusulassa aika laittaa upea demohuone johonkin taloon?

Omassa huoneessa tapahtuu myös tällä viikolla. Tilasin Ebaystä pitkän harkinnan jälkeen käytetyn Panasonicin UB820 UHD soittimen. Tätä soitinta on kehuttu todella paljon joka puolella, joten päädyin sen hankintaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa, ja ei ehkä edes tärkein syy miksi hankin juuri tämän soittimen. Taisin jo aikaisemminkin mainita toistettavan materiaalin hankintaan liittyvistä jutuista. Levyt, etenkin UHD levyt maksavat mielestäni todella paljon ja kuinka paljon niitä sitten kuitenkaan tulee katsottua uudelleen. Toisaalta uuden soittimen ja yhden levyn hankkiminen vain demo käyttöön ei olisi ollut kovinkaan järkevää. Päädyin siis ostamaan paketin, jossa on vanha soitin ja peräti 16 UHD elokuvaa. Tämä mielestäni oli ainoa järkevä ratkaisu, sillä nyt minulla on edullinen, mutta laadukas soitin ja paljon materiaalia mitä sillä katsoa. Mielestäni sain myös neuvoteltua paketille järkevän hinnan, joten nyt vaan odotellaan, että paketti saapuu kotiin ja pääsen sitä testaamaan. Odotukset jälleen kerran korkealla.